Kuvaus
Nimitys hävittäjä-ässä juontaa ensimmäisen maailmansodan ajalta. Tuolloin ranskalaiset antoivat nimen as ”ässä” jokaiselle viisi viholliskonetta pudottaneelle lentäjälle. Tapa levisi ensin amerikkalaisille ja myöhemmin myös muualle kansallisuuteen katsomatta.
Talvi- ja jatkosotamme hävittäjä-ässiä oli kaikkiaan 96 kappaletta. Kymmenen heistä nimitettiin jatkosodan aikana Vapaudenristin 2.luokan Mannerheim-ristin ritariksi, kaksi kahdesti.
Suurin osa ässistä nousi hävittäjäkoneen ohjaamoon vain lyhyen koulutuskauden jälkeen ja suoritti tekoja, joista edelleen sepitetään sankarilauluja. Maamme ilmavoimien konekanta oli viholliseen nähden pieni, talvisodassa suorastaan ala-arvoinen. Ilmaan noustiin rakkineilla, jotka olisivat kuuluneet museoon. Silti pärjättiin, kun oli pakko.
Suomalaiset hävittäjä-ässät olivat maamme lentäjien eliittiä, jotka pitivät huolen siitä, ettei vihollinen koskaan saavuttanut ilmaherruutta. Rauhan tultua osa jäi ilmavoimien palvelukseen, osa siirtyi siviililentäjiksi ja osa palasi alkuperäiseen ammattiinsa tai aloitti opiskelun. Miekat taottiin kirjaimellisesti auroiksi, kun vanhat sotakoneet romutettiin ja metalli käytettiin sodan jaloista nousevan isänmaan rakennustarpeisiin.
Tämä kirja kertoo 25 suomalaisesta hävittäjä-ässästä. Sotilasarvot ovat sota-ajalta