Kuvaus
Utopia tarkoittaa onnellista paikkaa, joka ei sijaitse missään. Sanan sepitti englantilainen filosofi, valtiomies Thomas More vuonna 1516 ilmestyneeseen teokseensa De optimo reipublicae statu deque nova Insula Utopia. Moren jälkeen on esitetty satoja onnellisten paikkojen kuvitelmia tai näille vastakuvitelmia, anti- ja dysutopioita. Onnellisten paikkojen ja kultaisten aikojen kuvauksia on myös paikallistettu aina kaukaista antiikkia myöten. Nyt suomeksi ensi kertaa julkaistavat Tommaso Campanellan Aurinkokaupunki ja Francis Baconin Uusi Atlantis ovat Moren Utopian ohella ehkä huomattavimmat renessanssin ajan utopiat. Valistuksen aikakauteen sijoittuva David Humen Täydellisen valtion idea on puolestaan loistelias esimerkki utopiaan kriittisesti mutta arvostavasti suhtautuvasta täydellisen valtion kuvauksesta. Teokseen sisältyy Mikko Lahtisen kirjoittama laaja johdatus utopioiden ja utopistisen ajattelun historiaan.
